Vastavalon kymmenen vuotta: filmikuvauksesta digiaikaan
Palkeesta Vastavaloksi – kameraseuran tie 1996–2006
Kameraseura Vastavalon perustaminen lähti liikkeelle 1990-luvun puolenvälin tienoilla parin asiasta kiinnostuneen harrastajan, Riikka Silvanin (nyk. Järvelä) ja Maija Vilpon, innostuksesta. Lisäpuhtia perustamishankkeeseen toi syksyn 1996 KuunvalokuvausYö -kilpailun järjestelyporukka, josta moni päätyi myöhemmin uuden kameraseuran hallitukseen. Aktiivisena kameraseuran perustamistouhuissa hääri myös silloinen Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan eli Tamy:n kulttuurisihteeri Liisa-Katriina Allonen.
Tamy:n alainen kameraseura Vastavalo sai virallisesti alkunsa perustavassa kokouksessa 17.11.1996. Vastavalo ei ollut yliopiston ensimmäinen kameraseura, sillä jo 1960–80-luvuilla Tamy:n alaisuudessa oli toiminut Palje -niminen kamerakerho. Sen toiminta oli kuitenkin hiipunut 1980-luvulla miltei olemattomiin. Ainoastaan kameraseuran pimiö oli pysynyt edelleen käytössä. Aluksi vuonna 1996 perustetun kameraseuran nimenä olikin Palje aiemman kameraseuran mukaan. Nimi kuitenkin muutettiin jo seuraavana vuonna Vastavaloksi Markus Viljasalon ehdotuksesta. Samassa yhteydessä Tampereen Opiskelija-asuntosäätiön eli TOAS:n Vanhalla Domuksella sijainnut vanhan kameraseuran pimiö uudistettiin uuden kameraseuran käyttöön. Pimiön lisäksi Vastavalo peri Palkeen toiminnasta jääneet varat omaan toimintaansa. Seuralle perustettiin tässä vaiheessa myös oma sähköpostilista ja internetsivut.
Vastavalon aloitti toimintansa samoilla periaatteilla kuin Palje oli aikanaan toiminut: sen tehtävänä oli edistää ja ylläpitää valokuvauksen harrastusta opiskelijoiden keskuudessa. Toimintamuodotkin olivat varsin samankaltaiset. Toiminta keskittyi pimiön kehittämiseen sekä erilaisten kurssien ja tapahtumien järjestämiseen. Pieniä muutoksia ja uudistuksia Vastavalon toimintaan on tullut vuosien varrella, mutta voidaan sanoa, että seuran toiminta muotoutui nykyisiin uomiinsa parin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tuolloin seuran toiminnassa löysivät paikkansa pimiötoiminnan ja valokuvauksen perusteisiin keskittyvät kurssit, säännölliset tapaamiset eli valokillat sekä KuunvalokuvausYö, joka järjestettiin ensimmäisen kerran nykymuotoisena syksyllä 1996. Muita keskeisiä vuosittaisia tapahtumia ovat olleet syksyisin pidetty pimiön ”Avoimet ovet” -tapahtuma, joka on korvautunut syksystä 2003 lähtien tutustumisbileillä, valokilloissa toteutetut kuvaus- ja näyttelyretket sekä kuvaillat. Vastavalo on myös järjestänyt vuosien varrella muutaman oman näyttelyn eri teemoilla. Kalenterivuoden lopussa on pidetty perinteiset pikkujuhlat eli yhdistetyt pikkujoulut ja vuosijuhlat.
Vastavalo on ollut historiansa alusta asti aktiivinen Tamy:n järjestämässä toiminnassa. Vuosittain se on esitellyt toimintaansa Aatemarkkinoilla. Kaupunkisuunnistukseen Vastavalo osallistui ensimmäistä kertaa vuonna 2000. Tuolloin seura kuvasi tapahtumaan osallistuneita joukkueita, jotka saivat ostaa itselleen joukkueensa kuvan. Vuodesta 2004 lähtien Vastavalo on osallistunut kaupunkisuunnistukseen rastin pitäjänä. Vastavalo on myös muutaman kerran ollut mukana järjestämässä Suomen ylioppilaskuntien liiton, SYL:n , valokuvauskilpailua.
Ihmiset – aktiivit, jäsenet ja muut osallistujat
Vastavalon hallitus on muuttunut vuosien varrella hiljakseen. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana muutoksia on tapahtunut eniten. Ensimmäisen hallituksen 14 jäsenestä Vastavalon toiminnassa jatkoi myöhemmin vain viisi aktiivia. Vastavalon ensimmäinen puheenjohtaja oli Riikka Silvan, jota on pidetty myös Vastavalon perustamisen yhtenä primus motorina. Kaksi seuraavaa vuotta kameraseuraa luotsasi Markus Viljasalo, joka viihtyi hallituksessa puheenjohtajakautensa jälkeen vielä kaksi vuotta, hallituksen ulkopuolisena harrastajana pidempäänkin. Markuksen jälkeen puheenjohtajan paikalla istui kolmen vuoden verran Kimmo Koivunen, jota voidaan pitää yhtenä aktiivisimmista harrastajista Vastavalon historiassa. Kimmon jälkeen puheenjohtajan pesti on vaihtunut vuosittain. Lukuvuodesta 2001–2002 seuraa ovat johtaneet Joel Maisalmi, Tuomo Perälä, Jukka Siltanen, Pirkko Laitinen ja Pia Koivunen. Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii Jukka Isokoski.
Vastavalossa on kymmenen vuoden aikana ehtinyt olla kolme aktiiviporukkaa, jotka ovat muutaman vuoden ajan vastanneet toiminnasta. Ensimmäinen ydinporukka muotoutui kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Ensimmäinen suurempi muutos tapahtui 2000 vuoden tienoilla, jolloin osa aiemmasta ydinjoukosta jätti paikkansa uusille tulijoille. Seuraava ”sukupolvenvaihdos” tapahtui vuonna 2003. Uusia muutoksia on todennäköisesti luvassa lähitulevaisuudessa, kun nykyinen aktiivijoukko valmistuu ja jättää yliopiston käytävät.
Jäsenistöä on ollut vaihtelevasti. Vastavalon toimintaan osallistuvat henkilöt voisi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: hallituksen jäseniin eli aktiiveihin, jäseniin ja niihin, jotka osallistuvat satunnaisesti toimintaan olematta kuitenkaan maksaneita jäseniä. Jäsenmaksun maksaneiden määrä on ollut vuositasolla noin 50 henkilön tienoilla, sähköpostilistaa on seurannut parhaimmillaan noin 150 henkilöä. Aktiiviporukka, joka toimintaa järjestää, on taas vaihdellut 6–13 välillä. Suurin osa toimintaan osallistuvista henkilöistä on yliopiston opiskelijoita. Jonkun verran kiinnostuneita ja aktiiveja on myös Tampereen teknillisen yliopiston kirjoilla. Myös yliopiston henkilökunnasta, lähinnä jatko-opiskelijoista, on ollut osanottoa. Myös muutamia satunnaisia yliopistojen ulkopuolisia on silloin tällöin osallistunut tapahtumiin, kuten KuunvalokuvausYöhön ja kursseille.
Pimiö – Vastavalon sydän
Vastavalo sai oman pimiön käyttöönsä vuoden 1997 kesällä, kun Palkeen entiselle pimiölle, Väinämöisenkatu 11 C 134:ään, tehtiin remontti. Tuolloin pimiötilaan laitettiin muovilattia ja sähkötyöt uusittiin. Vaikka pimiö olikin suosittu ja ihan käyttökelpoinen, oli sen suhteen muutamia ongelmia. Pimiö oli kooltaan melkoisen pieni ja tilan ilmastointi oli kehno. Lisäksi TOAS suunnitteli pitkään tilan muuttamista asunnoksi. Asia jäi kuitenkin usean vuoden ajaksi pelkästään keskustelujen ja suunnitelmien tasolle. Vihdoin vuonna 2003 TOAS lupasi Vastavalolle korvaavat tilat Vanhalla Domuksella sijainneen entisen balettikoulun tiloista. Uusi pimiö remontoitiin kesällä 2004 ja sen avajaisia päästiin juhlimaan lokakuun 2004 alussa. Uudessa pimiössä tilaa oli vanhaan nähden miltei kolminkertaisesti. Tärkeimpänä parannuksena voidaan pitää koneellista ilmastointia, joka mahdollisti ja mahdollistaa edelleen pimiön tuulettamisen käytön jälkeen aiempaa.
Pimiön ja sen tarvikkeiden lisäksi Vastavalo on ehtinyt vuosien varrella kartuttaa myös muuta valokuvauskalustoaan. Alkuvuosina jäsenistön käytössä oli filmijärjestelmäkamera, jonka tilalle hankittiin vuonna 2003 digipokkari Canonin G3 . Samaan aikaan seuralle hankittiin myös Minolta Dimage Scan Dual III dia/negatiiviskanneri. Vuonna 2005 hyvin palvellut G3 myytiin ja tilalle ostettiin Canonin digijärjestelmäkamera EOS 350D sekä kameraan sopiva Speedlite 430EX salama. Kuvausvarusteiden lisäksi Vastavalolle on kertynyt jonkin verran alaan liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä.
KuunvalokuvausYö – legendaarinen minifotomaraton
KuunvalokuvausYö, kuuden tunnin mittainen minifotomaraton, järjestettiin ensimmäisen kerran nykyisessä muodossaan syksyllä 1996. Sen jälkeen tämä leikkimielinen 3–6 hengen joukkueille tarkoitettu valokuvauskilpailu on järjestetty vuosittain loka-marraskuun vaihteessa Yo-talon kokoushuoneessa. Ainostaan kerran, vuonna 1998, tapahtuma on jäänyt järjestämättä.
Kilpailun runkona on ollut mustavalkofilmisarja, jossa joukkueet ovat saaneet kuvattavakseen 6 tunnin aikana 6 tehtävää 24 kuvan mustavalkofilmille. Muutamina vuosina mustavalkosarjan rinnalla on ollut myös värisarja ja viimeisimmässä KuunvalokuvausYössä 2006 siirryttiin digiaikaan. Mustavalkofilmi on kuitenkin pysynyt edelleen mukana. Kisan jälkeen järjestäjät ovat valinneet raadin arvioimaan kilpailun kuvia ja palkitsemaan koko kilpailun parhaan kuvan, parhaan sarjan ja jokaisen tehtävän parhaan kuvan. Palkituista kuvista on järjestetty näyttely yliopiston päätalolla. Tapahtuman kilpailullisesta luonteesta huolimatta KuunvalokuvausYö on säilyttänyt vuosien mittaan rennon ja mukavan tapahtuman maineen sortumatta liialliseen kilpailuhenkeen tai vakavuuteen.
KuunvalokuvausYö on kerännyt vuosittain 7–19 joukkuetta, yhteensä noin 30–114 kilpailijaa kuvaamaan ja pitämään hauskaa hyvässä seurassa. Suurin innostus kuvauskilpailua kohtaan oli vuonna 2001 ja 2002, jonka jälkeen joukkueiden määrä laski hieman. Syynä lienee digikuvaamisen lisääntyminen ja toisaalta mustavalkokuvauksen harrastamisen väheneminen. Digikuvauksen mukaan ottaminen näyttäisi jälleen kasvattaneen kiinnostusta KuunvalokuvausYötä kohtaan.
Kurssitoiminta – kysyntää enemmän kuin tarjontaa
Vastavalon kurssitoiminnan aloitti vuonna 1997 ensimmäistä kertaa järjestetty ”Pimiökurssi” . Kurssi oli hyvin suosittu ja sitä pidettiin parhaimmillaan kolme kertaa vuodessa. Vuonna 2001 ” Pimiökurssi ” jaettiin kahteen erilliseen kurssiin, joista toinen keskittyi ainoastaan pimiötoimintaan ja toinen, ” Kuvauksen perusteet ” nimeltään, pelkkään kuvaamiseen. Näiden kahden kurssin rinnalla on eri vuosina järjestetty lyhyempiä teemakursseja, kuten esimerkiksi ” Muotokuvauskurssi ” vuonna 2000 ja 2003.
Digikuvauksen yleistyttyä Vastavalonkin oli laajennettava toimintaansa filmikuvauksesta digikuvauksen suuntaan. Ensimmäisiä askelia tässä muutoksessa olivat digikameran ostaminen seuran jäsenten käyttöön sekä ” Digitaalinen kuvankäsittely ” -kurssin järjestäminen vuonna 2004. Kurssi tuli selvästi tarpeeseen, sillä se täyttyi nopeasti. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin kurssille oli mahdollista ottaa. Kysyntää kurssille oli seuraavinakin vuosina niin paljon, että kurssi säilyttänee paikkansa Vastavalon kurssitarjonnassa jatkossa. Uutena tapahtumana kaudella 2005–2006 kokeiltiin Valokuvatyöpajaa, jossa kuvattiin studio-olosuhteissa lavastettuja kuvia TTY:n pommisuojassa yhteistyössä Tampereen TT-kameroiden kanssa. Vastaanotto oli innostunutta, joten jatkoa lienee luvassa myös tulevina vuosina.
Kirjoittanut: Pia Koivunen